Olen vasenkätinen. Johtuu osittain siitä, että koulussa inhosin käsitöitä. Luulin olevani huono käsitöissä. Oikeasti en ole, enkä voi olla, koska äiti ja äidinäiti ovat käsityöihmeitä. Isänäidistä en tiedä, pitää kysyä isältä. Luulen kuitenkin, että olen perinyt käsityöriippuvuuteni äidinmaidossa. Se on siis perinnöllistä, valitettavasti...
Lukiossa olin toipunut koulukäsitöistä sen verran, että aloin pikkuhiljaa verottamaan äitini lankavarastoja (Taas yksi peritty paha tapa...). Pikkuhiljaa uskalsin ostaa lankaa, koska huomasin, että neuleista tuli ihan pidettäviä vaatekappaleita.
Ensimmäinen isompi neuleeni oli valkoinen pitsi- ja palmikkokuvioinen neuletakki. Ihan totta, aloitin suoraan pitseistä ja palmikoista, koska luultavasti sileä perusneule olisi jäänyt kesken. Kuka nyt suoraa sileää jaksaa neuloa? En minä ainakaan. Neuletakki on tosin päätynyt kirpparille. Mallissa oli liian kasarihihat, ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Oikeastaan voisi sanoa, että abivuonna - 97 neuleinnostukseni räjähti. Lukulomalla neuloin limenvihreästä hieman pörröisestä villasekoitelangasta yksinkertaisen pitsitakin. En tykännyt kauluksista, joten takki päätyi pari vuotta sitten kirpparille. Alkusyksyllä -97 valmistui 7 veljeksestä kirjoneule, johon voit tutustua Vanhat neuleet -sivulla. Sen jälkeen olin mennyttä...
Hieman minusta...
Viimeksi täytin 25 vuotta. Opiskelen Joensuun yliopistossa erityisluokanopettajaksi. Minulla on enää kesken gradu. Viimeiset pari vuotta olenkin työskennellyt erityisopettajana ja siinä sivussa yrittänyt tehdä gradua. Harrastan neulomisen lisäksi muitakin käsitöitä, ompelua ja ristipistoja enimmäkseen. Käsitöiden lisäksi harrastan vatsatanssia ja flamencoa. Asun yhdessä avopuolisoni Jannen ja Kasperi-kissan kanssa Kontiolahden Lehmossa.
